Jeremiah 3
1 Sanottu on: Jos mies lähettää pois vaimonsa ja tämä menee hänenluotansa ja joutuu toisen miehen vaimoksi, saako se mies enää tullahänen luokseen? Eikö se maa tule saastutetuksi? Mutta sinä oletharjoittanut haureutta monen ystävän kanssa, ja sinäkö saisit palataminun luokseni! sanoo Herra.
2 Nosta silmäsi kukkuloihin ja katso: missä ei olisi sinua maattu?Teitten vieressä sinä istuit heitä odotellen, niinkuin arabialainenerämaassa, ja saastutit maan haureellisella menollasi ja pahuudellasi.
3 Sadekuurot tyrehtyivät, kevätsade jäi tulematta, mutta sinulla oliporttonaisen otsa, et tahtonut hävetä.
4 Kuitenkin sinä nyt huudat minulle: "Isäni! - Sinä olet nuoruuteniystävä! -
5 Pitääkö hän vihaa iankaikkisesti, kantaako hän sitä ainiaan?"Katso,näin sinä puhut, mutta sinä teet pahaa, ja siihen sinä pystyt.
6 Ja Herra sanoi minulle kuningas Joosian päivinä: "Oletko nähnyt, mitätuo luopiovaimo, Israel, on tehnyt? Hän kuljeskeli kaikilla korkeillavuorilla ja kaikkien viheriäin puitten alla ja harjoitti siellähaureutta.
7 Ja minä sanoin, sittenkuin hän oli kaiken tämän tehnyt: 'Palaja minuntyköni'. Mutta hän ei palannut. Ja hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton,näki sen.
8 Ja minä näin, että, vaikka minä olin lähettänyt pois tuonluopiovaimon, Israelin, juuri sen tähden, että hän oli tehnytaviorikoksen, ja olin antanut hänelle erokirjan, ei kuitenkaan uskotonJuuda, hänen sisarensa, peljännyt, vaan meni ja harjoitti haureuttahänkin.
9 Ja haureutensa huudolla hän saastutti maan, ja hän teki aviorikoksenkiven ja puun kanssa.
10 Ja kaikesta tästäkään huolimatta hänen sisarensa Juuda, tuo uskoton,ei palannut minun tyköni kaikesta sydämestään, vaan petollisesti, sanooHerra."
11 Ja Herra sanoi minulle: "Luopiovaimo Israel on osoittautunutvanhurskaammaksi kuin Juuda, tuo uskoton.
12 Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinäluopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani,sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti.
13 Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta,Jumalastasi, ja juossut sinne ja tänne vieraitten jumalain tykö,kaikkien viheriäin puitten alle, ettekä ole kuulleet minun ääntäni,sanoo Herra.
14 Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olenottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankinkaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin.
15 Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevatteitä ymmärryksellä ja taidolla.
16 Ja kun te lisäännytte ja tulette hedelmällisiksi maassa niinäpäivinä, sanoo Herra, niin ei enää puhuta Herran liitonarkista, se eienää ajatukseen astu, eikä sitä enää muisteta; ei sitä enää kaivata,eikä sellaista enää tehdä.
17 Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikkikansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enäävaella pahan sydämensä paatumuksessa.
18 Niinä päivinä on Juudan heimo kulkeva Israelin heimon kanssa, ja hetulevat yhdessä pohjoisesta maasta siihen maahan, jonka minä annointeidän isillenne perinnöksi.
19 Minä ajattelin: Kuinka asetankaan sinut lasten joukkoon ja annansinulle suloisen maan, ihanan perintöosan, ihanimman kansojen maista! Jaajattelin: Sinä olet kutsuva minua isäksi etkä ole koskaan kääntyväminusta pois.
20 Mutta niinkuin vaimo on uskoton puolisollensa, niin olette te,Israelin heimo, olleet uskottomat minulle, sanoo Herra.
21 Kuule! Kalliokukkuloilta kuuluu itku, israelilaisten rukous, sillähe ovat vaeltaneet väärää tietä, ovat unhottaneet Herran, Jumalansa.
22 Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidänluopumuksenne." - "Katso, me tulemme sinun tykösi, sillä sinä oletHerra, meidän Jumalamme.
23 Totisesti, petosta on, mitä kukkuloilta kuuluu, pauhina vuorilla.Totisesti, Herrassa, meidän Jumalassamme, on Israelin pelastus.
24 Häpeäjumala on syönyt isiemme vaivannäön nuoruudestamme asti, heidänlampaansa ja raavaansa, poikansa ja tyttärensä.
25 Maatkaamme häpeässämme, ja häväistyksemme peittäköön meidät, silläHerraa, meidän Jumalaamme, vastaan me olemme syntiä tehneet, me jameidän isämme, hamasta nuoruudestamme tähän päivään asti, emmekä olekuulleet Herran, meidän Jumalamme, ääntä."